lokitahra
tympeitä sitaatteja
  
tiistaina, toukokuuta 16, 2006
  Palvelusiviili
Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF kouluttaa siviilipalvelusmiehiä öljyntorjuntaan. Kuulostaa hyvältä.

Hienoa. Siviilipalvelun kuuluisikin olla jonkinlaista yhteiskuntapalvelua, toimintaa jolla yksilö tekee jotain sen yhteiskunnan eteen, joka hänet on kouluttanut.

En näe siinä mitään mieltä, että joku suorittaa sivarinsa vaikka jonkin kaupunginorkesterin tiedottajana. Tuollainen toiminta hyödyttää lähinnä yksilöä itseään ja tietysti sitä kunnallista tahoa, joka saa liki ilmaista työvoimaa.

Vastuuvapauslausumana mainittakoon, että itse kävin armeijan, joka ei hyödytä yhteiskuntaa muutoin kuin harventamalla kriisitilanteissa koti- ja naapurimaiden veronmaksajien määrää. Mutta olinkin silloin nuori ja tyhmä. Nykyään on jäljellä enää jälkimmäistä.

Tunnisteet: ,

 
Tähän mennessä sanottua:
Timo Vuorensola (Star Wreck: In the Pirkinning'n ohjaaja) suoritti sivarin kaupunginkirjaston narikkavahtina. Kukaan kirjastossa ei ymmärtänyt käyttää hänen kykyjään vaikka mainoselokuvan tekemiseen, joten Timo istui narikassa ja kirjoitti käsikirjoitusta seuraavaan elokuvaan. Hänestä ei hyötynyt edes kunnallinen taho, mikä taas oli ihan sen tahon tyhmyyttä. (Lähde: Kirjastolehti 3/2006)

Olen öljyntorjunnasta ja yhteiskuntahyödyntävyydestä niin samaa mieltä.
 
Kunnallisbyrokratian tyhjäkäynnistä voisi vaikka pitää omaa blogiaan.

Jos oikein hakemalla hakee, niin onhan kirjaston toiminnassa ja tuossa elokuvassa, jota sai imuroida netistä, jotain etäisesti samaa creative commonsia. Että kasvatusalustan tarjosivat. Sentään.

P.S. Blogger tarjosi kirjaintunnistustehtäväksi merkkijonoa "gxaabblt". Sehän on melkein kuin se mölähdys, jonka Don Rosan ankat aina päästävät tullessaan yllätetyiksi.

Öö, hukkasin pointin.
 
Kuvailemasi tiedottajan tehtävä on kyllä nykyisin hyvin tyypillinen sivarin homma. Perinteisiä vahtimestareita tai kirjastoapulaisia tms. etsitään sivariksi yhä harvemmin ja ainoastaan sen takia että työllistetyn tai työharjoittelijan palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin sivarin, jolle sivaripaikat joutuvat maksamaan ainakin ruokarahan (asunnon maksamisesta on aika usein lainvastaisesti luovuttu). Siksi sivareita etsitään hommiin, mihin ei työllistettävien joukosta löydy tarpeeksi osaavaa työvoimaa, eli mikrotukihenkilöiksi, graafikoiksi ja vaikkapa juuri tiedotusavustajiksi.
 
Halvemmaksi tulee työtön, juupa juu.

Yhteiskunta ampuu itseään jalkaan, kun ei edellytä noilta paikoilta yleistä hyödyttävyyttä.

Monelle tuo on ainoa palvelus, jonka he yhteiskunnalle tekevät (verojen maksamista kun ei lasketa).

Tuollaisen yleshyödyttävän sivarin pitäisi olla pakollinen kaikille, armeija voisi olla vapaaehtoinen itsetuhoisimmille.
 
Lähetä kommentti



<< Etusivulle

Oma kuva
Nimi: Marimba
Sijainti: Turku, Finland

Onneksi en ollut se, jonka nimeä varkaissa kiinni jääneet käyttivät. Kaikki kulttuurituotteet heijastelevat yhteiskunnan päällysrakenteita. Tai jotain.

Seloste

Lokitahrassa Ykstoista-Marimba, tuo Naantalin kirkon kivijalan ei-välittömästä läheisyydestä bloggaava Böns Judde, kirjaa muistiin vastaan tulleet sattuvimmat sanonnat ja panee sekaan vähän omiaankin.

Postilokero
11marimba kiemura gmail piste com

Tuoreet
Arkisto
joulukuuta 2004 / maaliskuuta 2006 / huhtikuuta 2006 / toukokuuta 2006 / kesäkuuta 2006 / heinäkuuta 2006 / syyskuuta 2006 / lokakuuta 2006 / joulukuuta 2006 / maaliskuuta 2007 / heinäkuuta 2008 / marraskuuta 2009 /


Powered by Blogger

eXTReMe Tracker