tiistaina, toukokuuta 09, 2006
Kansalaisbloggaus
Kuvitelkaa tulevaisuuden yhteiskunta, jossa bloggaaminen on kansalaisvelvollisuus.
Jokaisen kansalaisen on ylläpidettävä itsestään verkkojulkisivua. Siellä on kirjoitettava ajatuksistaan joka päivä, jotta tiedettäisiin, ettei haudo mitään epäterveellisiin elämäntapoihin, globalisaatiokritiikkiin, EU-kielteisyyteen tai lapsipornoon liittyvää saati harjoita väärinajattelua eli omaehtoista pohdintaa.
Verkkojulkisivua perustellaan siellä tulevaisuudessa tietysti kahdella meidänkin ajassamme tutulla julkiskeskustelun käsitteellä, nimittäin läpinäkyvyydellä ja saavutettavuudella. Jokainen on jatkossa jonkin enemmän tai vähemmän marginaalisen mikrojulkisuuden henkilö, joten sitä kautta on perusteltavissa vaatia jokaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kirjoittamaan julki näkemyksensä talon hoidosta, omista tavoitteistaan ja näkemyksistään tässä toimessa sekä kerrottava, ketä äänesti viime kirkkosvaaleissa. (Sillä vaikuttaahan se ny herrajjumala!)
Saavutettavuus edellyttää samoin, että koska suuret ja keskikokoiset julkisyhteisöt alkavat jo olla kattavasti verkossa, paine siirtyy yhä pienempien yksiköiden nettiin siirtämiseen, onhan jo totuttu, että kaikki vähänkin tärkeä informaatio, mitä jousityötuoliinsa kahlittu tuotannon tekijä tarvitsee, on jo saavutettavissa muutaman klikkauksen takana. Miksi ei siis loputkin?
Näin päästään siihen, että kaikki ovat yhteisessä virtuaalisessa pöydässä, kaikki ovat saavutettavissa, kaikki on selvää, korruptoitumatonta, läpinäkyvää. Kaikki on valvottavissa. Kaikki ovat valvottavissa*.
Ja tämä tapahtuu vielä Windows Vistan ollessa määräävässä markkina-asemassa. Uskokaa pois.
(Paitsi tietysti Afrikan nälkään kuolevat lajitoverimme, mutta eiväthän he ole koskaan olleet meille sillä tavalla olemassa).
Kummallista. Yhtäkkiä ei teekään mieli kirjoittaa.
Jokaisen kansalaisen on ylläpidettävä itsestään verkkojulkisivua. Siellä on kirjoitettava ajatuksistaan joka päivä, jotta tiedettäisiin, ettei haudo mitään epäterveellisiin elämäntapoihin, globalisaatiokritiikkiin, EU-kielteisyyteen tai lapsipornoon liittyvää saati harjoita väärinajattelua eli omaehtoista pohdintaa.
Verkkojulkisivua perustellaan siellä tulevaisuudessa tietysti kahdella meidänkin ajassamme tutulla julkiskeskustelun käsitteellä, nimittäin läpinäkyvyydellä ja saavutettavuudella. Jokainen on jatkossa jonkin enemmän tai vähemmän marginaalisen mikrojulkisuuden henkilö, joten sitä kautta on perusteltavissa vaatia jokaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kirjoittamaan julki näkemyksensä talon hoidosta, omista tavoitteistaan ja näkemyksistään tässä toimessa sekä kerrottava, ketä äänesti viime kirkkosvaaleissa. (Sillä vaikuttaahan se ny herrajjumala!)
Saavutettavuus edellyttää samoin, että koska suuret ja keskikokoiset julkisyhteisöt alkavat jo olla kattavasti verkossa, paine siirtyy yhä pienempien yksiköiden nettiin siirtämiseen, onhan jo totuttu, että kaikki vähänkin tärkeä informaatio, mitä jousityötuoliinsa kahlittu tuotannon tekijä tarvitsee, on jo saavutettavissa muutaman klikkauksen takana. Miksi ei siis loputkin?
Näin päästään siihen, että kaikki ovat yhteisessä virtuaalisessa pöydässä, kaikki ovat saavutettavissa, kaikki on selvää, korruptoitumatonta, läpinäkyvää. Kaikki on valvottavissa. Kaikki ovat valvottavissa*.
Ja tämä tapahtuu vielä Windows Vistan ollessa määräävässä markkina-asemassa. Uskokaa pois.
(Paitsi tietysti Afrikan nälkään kuolevat lajitoverimme, mutta eiväthän he ole koskaan olleet meille sillä tavalla olemassa).
Kummallista. Yhtäkkiä ei teekään mieli kirjoittaa.
Tunnisteet: blogit, dystopia, julkisuus, saavutettavuus, sarkasmi
¶ julkaistu 5/09/2006 09:02:00 ip. ::
