lokitahra
tympeitä sitaatteja
  
sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006
  Makeista
Kuinkahan sodat nähnyt sukupolvi oikein sai vierasvarat säilymään, kun meidän yltäkylläisyydessä kasvaneiden jumbokarkkipussit eivät näe seuraavaa aamua?

Kurkistin juuri ruokakaappiin. Ei herkkuja, ja hyvä niin. Vararenkaaseen ne vain olisivat menneet, päivän energiansaanti on kyllä jo turvattu. Äh, joudun tyytymään punaiseen rooibos-teehen. Laitan siihen sentään hunajaa.

Mässytteleeköhän sitä makeaa määrättä juuri siksi, että tietää sitä riittävän? Kaupat ovat auki joka päivä, ja aikuisella on aina rahaa. Muistan hämärästi pienenä pihdanneeni jotain suklaapatukkaa pala kerrallaan kokonaisen viikon, kun meillä ei ihan joka päivä makeaa saanut.

Väki lihoo, kun energiansaantia ei osata säännöstellä. Runsaiden aterioiden päälle mutustellaan vielä makeaa monessa välissä. Harvempi kuitenkaan enää tienaa elantoaan rankametsällä. Siinä puuhassa megapussi lounaan kyytipojaksi ei tuntuisi missään.

Himojen hillitseminen ei ole ajan hengen mukaista. Jos ihminen jotain hulppeaa keksii, ei se malta olla sitä hyödyntämättä. Nykyteini kokisi mykkää kauhua viisikymmenluvun ruokakaupassa. Ei tulisi makeita heräteostoksia, ei. Omenoita saattaisi olla, jos olisi syksy. Hyvä kun semmoisesta puodista osaisi edes perunoita ja sipuleita ja porkkanoita puoli kapallista ostaa. Resepti olisikin sitten soitettava mummolta.

Tunnisteet: ,

 
  
lauantaina, toukokuuta 27, 2006
  Kuinka suomalaisen saa suuttumaan

Kaksi asiaa jotka saavat suomalaiset kansalaisaktivoitumaan:

1. Cd-levyjen kopioinnin kieltäminen
2. Euroviisuosallistujan pahoinkäsittely juorulehdistössä.

Tämä maa saa minut surulliseksi.
# posted by Ugus : 26/5/06 11:14

Kolmaskin on, sitä ei sovi unohtaa:

3. Korkeasaaren paviaanit.

Jep.
# posted by Anonymous : 26/5/06 15:02
-Silmänkääntövankila: Jo riittää jumanklavita!

Tunnisteet:

 
  
keskiviikkona, toukokuuta 24, 2006
  Ruutukyhniö

Mea ja Jani meemeilivät esitellen työpöytiään.

Minun koneeni vetelee sen verran viimeisiään, että raihnaisen prosessorin säästämiseksi tausta on ihan vaan perussininen.

On siinä taustalla hienojakin kuvia ollut. Mutta on sentään käytössä vielä äänet eri erikoistoiminteille. Windows-virheestä Cartman tokaisee "Goddamn it!" ja kriittisen stopin kohdatessa "Sanomapitsi"* tai jotain sinnepäin. Konetta sammuttaessani se vielä tokaisee: "Screw you guys, I'm going hoo-me!".

*= [edit 27.6.2006] Koska tänne on tälläkin hakusanalla [sanomapitsi] tultu, niin valaisenpa sen verran, että itselleni tuo finglish-termi (amerikansuomalaisten siirtolaisten amerikanenglannin ja suomen sekoitus) tarttui kielikorvaan Antti Tuurin Maan avaruus -romaanista, joka kertoo Amerikkaan muuttaneista pohjalaisista viime vuosisadan alussa.

Tunnisteet: , , ,

 
  
tiistaina, toukokuuta 23, 2006
  "Lainahöyhentyhjiöinen viisuinstituutio"
Neliapinan tyhjentävä Euroviiisu-analyysi:


Koska koko Euroviisu-instituutio on ollut syvällä nolostuttavan perifeerisessä ja jälkeenjääneessä paskassa jo vuosikymmeniä, on ainoa keino herättää katsojan kiinnostus vetää kouku touhu täysin överiksi. Suomi tarvitsi voittaakseen maskeerauskuriositeettiin perustuvan friikkisirkuksen, joka tekee keskinkertaista kierrätysrokkia, mutta joka viisujen surkuhupaisassa pop-taantumuksessa edusti suorastaan avantgardea.
-Neliapina: Vision Thing


Olen Villen kanssa täysin samaa mieltä. Lukekaa koko messu, en viitsinyt lainata kaikkea tähän.

Ehkäpä seksillä ylikyllästettyjen pop-liuosten aika alkaa olla ohi, kun hirviöt voittivat roiskeläpät. Johan sitä Music Televisionin räpvideoista apinoitua perseenhetkutusestetiikkaa onkin nähty tarpeeksi.

Ja vielä yksi Lordi-aiheinen vitsi, sitten muihin aiheisiin:


Kaksi mummoa katseli Euroviisuja: 'On se hyvä laulamaan tuo Loiri vielä, mutta kovin on pahannäköiseksi itsensä ryypännyt.'
-Oransssi: Tyky-niksejä toimittajalle (friends-only livejournalisti, ei kannata klikata)

Tunnisteet: , ,

 
  
maanantaina, toukokuuta 22, 2006
  Tese aare te fainal riisalts ohv tö Korkalovaara tsjuuri
Lordin euroviisuvoitto on balsamia suomalaisten viisudiggarien haavoihin, jotka ovat ammottaneet märkivinä sitten Tipi tiin lähinnä kroonisiksi muuttuneiden terveydenhuollon säästöleikkausten takia. Itsensä vakavasti ottava kansanosa on sen sijaan saanut ajettumiinsa suolaa: Suomen maine on taas kerran pilattu lopullisesti. Ja mikäs siinä, tuontitavaraahan suola on perinteisesti ollut. Täällä päin omavarainen tapa päästä eroon kivistyksen aiheuttajasta on ollut huitaista kättä pidemmällä, ja harvoin hamarapuolella.

Ajatelkaapa niitä kaikkia aikojen saatossa pullein purjein viisuihin lähteneitä suomalaisartisteja. Häntä koipien välissä on saanut moni Suomessa vankkaa suosiota nauttinut takaisin hiipiä. Nyt mentiin porstuan läpi suoraan kammariin, kun koputus oli sen verran riuska, että kaatuivat ukset edestä.

Että piste-ennätys. Ja minä kun hävisin serkkupojalle euron, kun veikkasin, että viidenneksi tulisivat.

Mutta on se näky kun joulukuussa maan äitiä kättelevät. Jäävät siinä diplomaatit harmaavarpusiksi.

Tunnisteet: ,

 
  
torstaina, toukokuuta 18, 2006
  Ajassa 9.24
Mikähän tuossa jääkiekossa on vastenmielisintä, tarpeettomasti esiin purskahteleva väkivalta, kommentaattorien analfabeettinen Tampereen murre vai se, kun katselee isojen äijien itkunsekaista irvistystä, kun he yrittävät todistaa jotain isälle, joka ei koskaan kehunut.

Tunnisteet: , ,

 
  Paskainen, mutta onnellinen loppu
Kun luontokappale ja ihminen kohtaavat, ensinmainitun selviämisen pitkävetokerroin on melko korkea, kiitos ihmisen matalan sietokynnyksen. Tällä kertaa lietesäiliöön pudonneen karhun tapauksessa loppu oli onnellinen.

Maanviljelijä-urakoitsija Jari Aalto kertoi saaneensa emokarhun pelastuksesta kahdenlaista palautetta.

- Toiset moittivat, kun emme ampuneet, vaikka oli lupa. Toiset kiittelevät, miten näppärän keinon keksimme karhun pelastamiseen.
- IS: Karhutragedian onnellinen loppu


Eläinkunnan kruunaamaton herralaji saa sentään toisinaan hillittyä varmuuden vuoksi tappamisen tarpeensa.

Tunnisteet: ,

 
  
tiistaina, toukokuuta 16, 2006
  Palvelusiviili
Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF kouluttaa siviilipalvelusmiehiä öljyntorjuntaan. Kuulostaa hyvältä.

Hienoa. Siviilipalvelun kuuluisikin olla jonkinlaista yhteiskuntapalvelua, toimintaa jolla yksilö tekee jotain sen yhteiskunnan eteen, joka hänet on kouluttanut.

En näe siinä mitään mieltä, että joku suorittaa sivarinsa vaikka jonkin kaupunginorkesterin tiedottajana. Tuollainen toiminta hyödyttää lähinnä yksilöä itseään ja tietysti sitä kunnallista tahoa, joka saa liki ilmaista työvoimaa.

Vastuuvapauslausumana mainittakoon, että itse kävin armeijan, joka ei hyödytä yhteiskuntaa muutoin kuin harventamalla kriisitilanteissa koti- ja naapurimaiden veronmaksajien määrää. Mutta olinkin silloin nuori ja tyhmä. Nykyään on jäljellä enää jälkimmäistä.

Tunnisteet: ,

 
  
tiistaina, toukokuuta 09, 2006
  Kansalaisbloggaus
Kuvitelkaa tulevaisuuden yhteiskunta, jossa bloggaaminen on kansalaisvelvollisuus.

Jokaisen kansalaisen on ylläpidettävä itsestään verkkojulkisivua. Siellä on kirjoitettava ajatuksistaan joka päivä, jotta tiedettäisiin, ettei haudo mitään epäterveellisiin elämäntapoihin, globalisaatiokritiikkiin, EU-kielteisyyteen tai lapsipornoon liittyvää saati harjoita väärinajattelua eli omaehtoista pohdintaa.

Verkkojulkisivua perustellaan siellä tulevaisuudessa tietysti kahdella meidänkin ajassamme tutulla julkiskeskustelun käsitteellä, nimittäin läpinäkyvyydellä ja saavutettavuudella. Jokainen on jatkossa jonkin enemmän tai vähemmän marginaalisen mikrojulkisuuden henkilö, joten sitä kautta on perusteltavissa vaatia jokaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kirjoittamaan julki näkemyksensä talon hoidosta, omista tavoitteistaan ja näkemyksistään tässä toimessa sekä kerrottava, ketä äänesti viime kirkkosvaaleissa. (Sillä vaikuttaahan se ny herrajjumala!)

Saavutettavuus edellyttää samoin, että koska suuret ja keskikokoiset julkisyhteisöt alkavat jo olla kattavasti verkossa, paine siirtyy yhä pienempien yksiköiden nettiin siirtämiseen, onhan jo totuttu, että kaikki vähänkin tärkeä informaatio, mitä jousityötuoliinsa kahlittu tuotannon tekijä tarvitsee, on jo saavutettavissa muutaman klikkauksen takana. Miksi ei siis loputkin?

Näin päästään siihen, että kaikki ovat yhteisessä virtuaalisessa pöydässä, kaikki ovat saavutettavissa, kaikki on selvää, korruptoitumatonta, läpinäkyvää. Kaikki on valvottavissa. Kaikki ovat valvottavissa*.

Ja tämä tapahtuu vielä Windows Vistan ollessa määräävässä markkina-asemassa. Uskokaa pois.



(Paitsi tietysti Afrikan nälkään kuolevat lajitoverimme, mutta eiväthän he ole koskaan olleet meille sillä tavalla olemassa)
.


Kummallista. Yhtäkkiä ei teekään mieli kirjoittaa.

Tunnisteet: , , , ,

 
  Pitkin ja poikin
Me bloggaajat laukkaamme eteenpäin kuin kolmijalkaiset koirat, kun olemme saaneet kusaistua meitä kiinnostaviin kuumiin puheenaiheisiin.

Jotkut toiset liikkuvat verkossa syvyyssuuntaan. Yhtäkkiä sitä saa kommentin johonkin kaksi vuotta vanhaan viestiinsä. Se on ollut jollekulle merkityksellinen nyt. Ehkä siitä on saatu jokin tärkeä tieto tai merkittävä kokemus.

Tälläisina hetkinä sitä muistaa, että tosiaan, kaikki, minkä tänne kirjoittaa, on löydettävissä. Jos ei muualta niin Googlen välimuistista.

Sellainen panee nöyräksi.

Tunnisteet: , , ,

 
  
maanantaina, toukokuuta 08, 2006
  Laupiaat samariinialaiset

Jopa kahdeksanvuotiaat tytöt joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi länsiafrikkalaisessa Liberiassa. Hyväksikäyttäjinä ovat usein avustustyöntekijät, rauhanturvaajat tai poliisit, joiden pitäisi suojella lapsia. Raportin mukaan tytöt joutuvat tarjoamaan seksiä vastineeksi ruuasta ja rahasta tai jopa pelkästään autokyydistä.
HS.fi: Avustustyöntekijät käyttävät hyväkseen lapsia.

Pakolaistyttöjen ovat kaksinkertaisen alistamisen uhreja. Ettei siinä kylliksi, että tyttörukat ovat joutuneet sodan takia hankaliin olosuhteisiin, kun vielä käsi, jonka pitäisi ruokkia, puree perseestä. Olen sanaton.
 
  
lauantaina, toukokuuta 06, 2006
  Brännäysbrändi

"Me arvattiin heti, että makasiinit palaa", pojat sanoivat. He pitivät täysin selvänä, että se on tahallaan sytytetty. He aikoivat seurata näytelmän loppuun saakka. "Pitää hakea kaljaa lisää."
-Maailmanlopun fiilis


Loppu hyvin, kaikki hyvin. Helsingissä on ilmeisesti tuullut luoteesta päin. Täällä Turussa päin kun on tapana, että purettavaksi kaavaillut rakennukset palavat sopivasti, kun tontille alkaa kertyä uudisrakennuspaineita. Epämääräisiä hippejä eli alkoholisteja vain vuokralaisiksi, jotka kiintyvät eli kiinnittyvät rakennukseen omilla tavoillaan, niin homma etenee piankin omalla painollaan.

Pitäisiköhän Pukkisen Mikon koettaa patentoida tämä konsepti?
 
  
keskiviikkona, toukokuuta 03, 2006
  Elämäntapamellakoijat
Tulimyrsky pääkaupunkiseutulaisissa vesilaseissa on hellittänyt. Tosin makasiinimellakan ydinjoukko pääsi karkuun, kertoo HS.

Minusta ammattimellakoijat on epätarkkuudessaan huono ilmaus. Tuollainen televisiosta opitulla asenteella toteutettu tuontitavarakapinointi ei ole mitään työtä. Ennemmin voisi puhua elämäntapamellakoijista. Kun jossain alkaa tappelu, aina samat jätkät ovat asialla.

"Vittu poliisit on sikoja" -rähinöinti ei saa tyylipisteitä ja ymmärrystä vielä vähemmän. Ja mikä oli hulinan aihe? Lapsi taisi lentää pää edellä tiiliseinään pesuvettä juotaessa.

Suomessa katutason poliiseilla on pitkä joviaaliuden perinne. Tämä tradition katkaiseminen merkitsee vaihtoehtoihmisille oman nilkkaan ampumista. Haluammeko varmuuden vuoksi pamputtavia jenkkikyttiä? Sekö siiten on hienoa että tapellaan kunnolla?

Poliisit eivät laadi lakeja. Vaikka se edustaakin esivaltaa, ei sen kurmuuttaminen vie mitään eteenpäin, vielä vähemmän palomiesten ja ensihoitajien työn estäminen ja haittaaminen.

Miksi pahan mielen osoittamisen keino on panna paikkoja paskaksi? Puhuvatko aktivistit tässä markkinataloudelle sen omalla kielellä, ainoalla jota se ymmärtää? Onko tavaran tuhoaminen ainoa konsti, joka nykyihmistä jotenkin koskettaa? Vai mediatemppuko tämä oli?

Ainakin Sediksen mielestä tämä oli Supon "uskokaa ny että ne on vaarallisia" -näytös:
Silloin, kun tällaiset asiat sanotaan ääneen, kyse on varoituksesta, jota lehtien näihin asioihin erikoistuneet luottotoimittajat sitten sopivasti paisuttelevat.
-Sedis: Mellakkaa 3.5.2006


Toisaalla tapahtunutta luonnehditaan jopa tarpeelliseksi:
- - - olemme tulleet vain ulos koska vappuna ulkona tapahtuu se kaikki mitä Suomessa ei yleensä tapahdu kaupungeissa, mukaan lukien Helsingin euromayday-mellakka, jonka kanssa media on taas ihmeissään, miten repisi siitä otsikoita syyllistymättä iltalehtitasolle: Ylen teksti-tv sanoo sitä aluksi "rähinäksi" ja myöhemmin "vappuhäiriköinniksi", vaikka varmaan heilläkin olisi houkutusta lööpittää se osana mannermaisia "nuorison käytösmalleja". Ylipäänsä se ajatus, että kadulle marssiva joukko olisi JÄLLEEN JOTAIN VAARALLISTA on aihe jota ei uskalleta mediassa kosketella, kun kyse on vapusta: miksi vappumarssit ovat hampaattomien setien ja tätien tuulipukukierroksia, miksi puistoihin kokoontuva valkolakkikeskiluokka ei pysty edes itkemään yhdessä työpaikkojensa katoamista - näihin aiheisiin olisi pakko löytää jotain sanottavaa poliittiselta kannalta ja siihen ei valtamedia pysty eikä uskalla.
-Mitä lehtori/professori tekee > maanantai 1.5.


Hyviä asioita ajavat ruohonjuuriliikkeet joutuvat tämän jälkeen vastaamaan typeriin kysymyksiin: "Olettekos te niitä kivien viskojia?" Suuri yleisö kun niputtaa kaikki partiolaisia kummallisemmat kansalaisjärjestöt helposti samaan kategoriaan.

Työvoiman, tavaroiden ja typerien ajatusten vapaan liikkumisen globalisaatio etenee.
 
  
tiistaina, toukokuuta 02, 2006
  Toukokuun leikit
Lokitahra on nyt Blogilistalla. Ota ja lisää suosikkeihisi. No niin, antaa tulla tikkuja ja tylsiä puukkoja. Lupaan vastata jokaiselle, jonka käsialasta saan selvää.

Lisännen tässä kohta taannehtivasti merkinnäksi ne älyttömyydet, joita Matti Louekoski oli laukonut Turun Sanomien sunnuntaisessa haastattelussa. [edit 22.50] Noin, tuossa.

Korjasin myös pari lyöntivirhettä edellisestä, vappua enteilleestä merkinnästä.
 

Oma valokuva
Nimi: Marimba
Sijainti: Turku, Finland

Onneksi en ollut se, jonka nimeä varkaissa kiinni jääneet käyttivät. Kaikki kulttuurituotteet heijastelevat yhteiskunnan päällysrakenteita. Tai jotain.

Seloste

Lokitahrassa Ykstoista-Marimba, tuo Naantalin kirkon kivijalan ei-välittömästä läheisyydestä bloggaava Böns Judde, kirjaa muistiin vastaan tulleet sattuvimmat sanonnat ja panee sekaan vähän omiaankin.

Postilokero
11marimba kiemura gmail piste com

Tuoreet
Arkisto
joulukuuta 2004 / maaliskuuta 2006 / huhtikuuta 2006 / toukokuuta 2006 / kesäkuuta 2006 / heinäkuuta 2006 / syyskuuta 2006 / lokakuuta 2006 / joulukuuta 2006 / maaliskuuta 2007 / heinäkuuta 2008 / marraskuuta 2009 /


Suosituimmat agendat
  • väärinymmärrykset
  • blogilistan luokkajaossa:
    Politbyroo
    SNTL
    EFTA
    Iskurityöläiset

    nippelit:

    amnesty

    blogilista

    Lisää Lokitahra suosikkeihisi

    (Vaatii kirjautumisen Blogilistalle)

    Kissatkin suosittelee.

    Powered by Blogger

    eXTReMe Tracker